What's up

Pitkästä aikaa ehin avata bloggerin ja tulla kirjottelee vähän kuulumisia. Elossa siis ollaan edelleen! Viime päivät on ollut hirmu kiireisiä. Aamulla nopeesti puurot naamaan ja salille, jonka jälkeen nopeesti suihkun kautta kouluun. Koulun jälkeen vuorossa läksyt ja illan vikat tunnit on käytetty työhakemusten lähettelyyn. 

Ens viikolla on viimeinen kouluviikko. Hetkessä meni se koulu. Sen jälkeen kaikki on taas ihan auki. Buukattiin se Pariisin matka kaikista huonoimpaan aikaan. Tänne haetaan paljon jouluapulaisia, mut tietty sillon pitää sitoutua koko joulukuun ajaks töihin. Muutenkin siitä matkasta tulee sellanen seikkailu, että luojalle kiitos jos siitä hengissä selvitään. Ryanairilta ostettiin puolilmaset lennot, mut eipä tajuttu että se lentokenttä on 100km Pariisista. Bussiliput Pariisiin maksaa yhtä paljon kun lennot, ja kaiken lisäks meijän lento laskeutuu 22.00, siitä puoltoista tuntia Pariisin rajalle, sitten metron kanssa hotellille. On varmaan ihan turvallista liikkua matkalaukkujen kanssa Pariisissa keskellä yötä, vielä kun on tällänen tapaturmakaksikko liikkellä. Huh.

Mulle oikeesti alkaa tulee pieni paniikki. Mitä jos oikeesti en löydä mitään töitä. Vaikka se viiden kuukauden loma oli ihan mukava, en jaksais sellasta enää uudestaan. Ei lompakko, eikä pää kestä sellasta. Oon kokoajan elänyt vaan päivä kerrallaan, en jaksa miettii tulevaisuutta -tyylillä, mut jossain vaiheessa on vaan pakko vähän kelailla mitä tässä nyt tapahtuu. Ehkä mä alan lottoomaan, ja toivon parasta? Tai sitten se rikas mies vois nyt tulla kadulla vastaan. Tai ehkä mä kuitenkin lähetän vielä toiset 100 kappaletta niitä työhakemuksia, ja alan vaikka linja-auton kuljettajaks, niinkun uratesti mulle suositteli.

Oltiin mun nimppareina ekaa kertaa kunnon ravintolassa syömässä. Dublin on täynnä sellasia pubi/ravintola sekoituksia, mut tää oli kunnon Italialainen mesta. Mä rakastan kalaa mut kun Supervalussa maksaa 160grammaa lohta sen 10e, niin sitä ei hirveen usein tuu ostettua. Selailin netistä hyviä kalapaikkoja ja tää tuli vastaan. Lähettiin kävellen Dun Laoghairea kohti ja "kyl mä tiiän missä se paikka on"  sanoi Janina. No pienen seikkailun ja eksymisen jälkeen vihdoin löydettiin tää ravintola ja se osottautu oikeen hyväks valinnaks. Joten pointsit mulle! Kolmen ruokalajin illallinen makso 21,95e, joten syöminen täällä on vähän halvempaa ku Suomessa. Alkuruuaks friteerattuja rapuja, pääruuaks lohta ja salaattia ja jälkkäriks tuulihattuja! Oon elellyt tosi tiukalla ruokavaliolla arkipäivät ja sokeri on ollut ehdoton nounou, joten toi 4kpl annos oli ihan liian iso sokerilataus... Seuraavana päivänä mulla alkokin vatsatauti, joten vähään aikaan ei varmaan tuulihattuja tee mieli.

Lopeta se kuvaaminen ja alota syömään, että mä joskus pääsisin nuolee sen lautasen.... -Napsu

No yhteenvetona, täällä siis elämä jatkuu samaa rataa. Viikon päästä Suomiseuran itsenäisyyspäivä juhla, sitä seuraava viikonloppu äitin työpaikan partyt, sitten Pariisi, synttärit, joulu ja sen jälkeen saadaan sanoa Happy New Year!

-Janina

Halloween

Ihan rehellisesti sanottuna, viime viikko oli ihan yks parhaista viikoista täällä! Tiistaina alotettiin koulu, keskiviikkona juhlittiin halloweenia, perjantaina juhlittiin uudestaan, lauantaina chillailtiin uusien kavereiden kanssa ja sunnuntai vietettiin aupair tyttöjen kanssa. Oli myös ihan super lämmintä! +18 astetta ja hyvin tarkeni ilman takkia. Ihanaa!

Tiistaina alotettiin se kielikurssi. Me ei olla Veeran kanssa samassa ryhmässä, mut parempi niin. Opettajat on tosi mukavia ja muutenkin koulu on tosi rentoa. Ei mitään tehtävien tekoa suu supussa vaan siellä keskustellaan tosi paljon ja ihan kaikenlaisista asioista. Mun luokalla on pelkkiä brasilialaisia, joten kaikki on tosi kiinnostuneita Suomesta. Eka viikko koulussa meni ihan hurjan nopeesti! Muuten, tosi moni brassi tietää Tarja Turusen! Siis whaaat?! Mut siihen se Suomi tieto sit jääkin.

Tiistaina koulun jälkeen odoteltiin junaa vähän väsyneinä. Seistiin siinä asemalla kännykkää selaillen, ja yhtäkkiä tajuttiin että oho, tossa meni meijän juna. No ei siinä mitään, ootetaanpa sit seuraavaa. Onneks ei oo nälkä eikä kylmä...

No mutta sitten siihen Halloweenin! Tää oli oikeestaan eka halloween mitä pääsin kunnolla juhlimaan. Oli siistiä kävellä kaduilla, kun kaikki talot oli ihan koristeltu ja lapset käveli pukeutuneina heidän "trick or treat" kierroksilla. Täällä on kans perinteenä sytytellä kokkoja ja ampua raketteja. Vähän enemmän äksöniä ku Suomessa.

Ja koska alkoholi oli mukana matkassa, kamera luonnollisesti jätettiin himaan. Joten puhelinkuvia again...

Keskiviikkona suunnattiin Howl at the Moon nimiseen klubiin (oli siis pakko mennä koska keskiviikkosin juomat on 2,50e....). Koska koulu loppuu vasta kuudelta ja ollaan seiskan maissa himassa, meillä oli vaan hetki aikaa laittautua. Päätettiin vetästä nopeesti vampyyri meikit ja liimata hampaat (jotka myöhemmin revittiin pois keskellä tanssilattiaa..) Oli myös virhe ottaa tekoveri mukaan, illan aikana sitä tuli lisättyä vähän jokapuolelle, ja sehän ei ihan helpolla pois lähtenyt... Anyway, oli superhauska ilta! Vaikka hävitinkin mun bussikortin 50 metrin matkalla himasta bussipysäkille. Musta on tullut niin tunari... 

Perjantaina oli sitten sen virallisen halloweenin vuoro ja haluttiin panostaa asuihin ihan kunnolla. Naama valkoseks, tukka mustaks ja piilarit silmiin ja tesco vodka -pullo käteen. Oltiin porukalla meillä alottelemassa ja täältä lähettiin keskustaan. Oli kyllä huippu ilta jälleen. Tosin 5.30 kun saavuttiin himaan, naama oli ihan harmaa, vaatteet mustat ja hiukset rastoina. Muutama jekku liikaa maybe.. 

Super viikko takana siis. Ens viikolla sytytetään ensimmäiset jouluvalot. En malta oottaa sitä, että kaikki on koristeltu överisti ja joululaulut soi. Muutenkin ootan joulua tosi paljon! Iskä tulee kyläilee, joten tulee varmasti siistiä. Ja sit heti perään uusvuos. Sekin on varmaan vähän erilaisempi kun yleensä. Mun synttärit vois vaan skipata siitä välistä. Musta tulee virallisesti vanha. En halua... No, jos nyt ensin elellään tää marraskuu tästä välistä.

Nyt mä alan lukemaan huomiseen testiin. Koealuena 15 kappaletta, josta oon opiskellut koulussa kaks... No onneks tää ei oo niin vakavaa!

-Janina